Ketaran tilasta löytyy maininta jo 1540-luvun maakirjasta Kustaa Vaasan ajoilta.
1800-luvulla Idmanin suku omisti Ketaran torpan ja rakennutti paikalle Ketaran kartanon.
Kenkätehtailija Emil Aaltonen omisti Ketaran 1914-1918, kunnes myi sen Väinö Hyppöselle.
Kesäsiirtola
Ketarassa on toiminut myös kesäsiirtola, jossa monet eliittiin kuuluvat viettivät kesää. Rannassa oli kaksi saunaa, yksi työväelle, toinen herrasväelle.
Adventtikirkon kirjatoimi teki kauppakirjat 28 hehtaarin maa-alueesta rakennuksineen vuonna 1955.
Tilan vanhat rakennukset eivät soveltuneet kirjapainon käyttöön, joten johtokunta päätti lahjoittaa päärakennuksen ja osan piharakennuksista perustettavalle vanhainkodille v.1956. Samalla käyttöön luovutettiin myös peltoalue sekä puutarha.
Vanhainkodin kunnostustyöt aloitettiin ja päärakennus uudistettiin tarkoitukseensa sopivaksi: yläkerta laajennettiin, entinen viljamakasiini muunnettiin sauna-, mankeli- ja pesutiloiksi.
Ensimmäiset vanhukset muuttivat 29. toukokuuta tuolloin 35-paikkaiseen vanhainkotiin jossa henkilökuntaa oli viisi työntekijää.
Silloisissa pääsyehdoissa ja säännöissä mainittiin mm. ”Uusien asukkaiden tulee olla verrattain terveitä ja työhön on mahdollisuus osallistua korvauksetta”.
Siipirakennus
Vuonna 1964 rakennettiin ensimmäinen siipirakennus, minkä ansiosta asukasmäärä kasvoi 20 hengellä.
Henkilökunta asui saman katon alla ja töitä tehtiin yhdessä: salaatit, vihannekset, juurekset, perunat sekä kasvihuoneen tomaatit ja kurkut kasvatettiin itse. Talkoovoimin kerättiin sienet ja marjat talveksi. Johtaja ja emäntä kalastivat verkoilla kalaa järvestä, aittarakennuksen uunissa valmistettiin leivät, pullat, piiraat ja kakut.
Toinen siipi rakennettiin lahjoituksien ja talkootyön voimin 1968.
Kehitys
Vuosikymmenien saatossa vanhainkoti kehittyi pikkuhiljaa nykyiseen muotoonsa. Pakollinen yöpäivystys otettiin käyttöön 1966, 40-tuntiseen työviikkoon siirryttiin 1970 – uudistukset lisäsivät henkilökunnan määrän kaksinkertaiseksi.
Vuonna 1972 pihapiiriin rakennettiin Aitolahden adventtikirkko, mihin asti seurakunta oli kokoontunut ahtaaksi käyneessä vanhainkodin pirtissä.
Vuonna 1982 säädettiin laki sosiaali- ja terveyshuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta, tähän saakka vanhainkoti sai toimintaansa vain vaatimatonta vuosittaista valtionapua.
Tampereen kaupunki teki 1984 ostopalvelusopimuksen Nurmikodin kanssa. Sittemmin Nurmikodissa on suoritettu useita remontteja ja rakenteellisia uudistuksia, kuten keittiön saneeraus ja leipomon rakentaminen sen yhteyteen.
Vanha päärakennus on uudistettu ja kellarikerrokseen rakennettiin sauna ja 4-kerroksiseen siipirakennukseen saatiin hissi ja pääsisäänkäynnin yhteyteen on tullut pyörätuoliluiska.
